maanantai 17. syyskuuta 2012

- Dam di dam dam lauluni dam di dam rakkaalleni

Oon ollu kyllä tosi reippaana tässä pari päivää. Sunnutaina käytii Zeppeliinissä pika shoppailemassa ja tänään oli tarkotus käydä pankissa, mutta se sitte töppäs nii eksyttiin äitin kans sitten ihan vaan h&m'lle. Ja mitään kovin järkevää, viiet alusvaatteet ja kaks paitaa. Se on hyvä persaukisena lähtä osteleen vaatteita.

Tänään oli kuitenki iha tosi siisti työpäivä. Aamu meni ihan normaalin rutiinin mukaan, eli pari matikantuntia etc. Sitte sainki yhtäkkiä viien minuutin varoajalla pitää kahelle eri luokalle yllintunnin! Kokonaan ihan ite. Ei ollu ketään kyttäämässä vieressä että mitä teen ja opetan. Oli huisia ku olin se bossi. Löysin jotenki itseni siinä. Jotenki vaan tykkään olla esillä ja se just se joka päättää mitä tehään ja sillain. En osaa selittää sitä tunnetta ku kaikki on hiljaa ja kuuntelee vain sua. Ja niitä tunteja oli tosiaan kaks peräkkäin.
Huonona puolena tässä viikossa, että ohjaavaopettaja on tämänki viikon poissa, joten mulla tulee joitain satunnaisia ongelmia näytönsuunnittelun suhteen. Mutta saa nähä mitä se viikko tuo tullessaan :)

Näin yks yö unta. Tai no mää en edes tiedä oliko se unta, vai olinko vain jossai omissa maailmoissani, mutta kuitenki, siinä unessa olin Oulussa cittarissa. Olin ostamassa ruokaa ja kaikkea mukavaa. Olin just tullu töistä ja viikonloppu sais alkaa. Siinä kaupassa pyöriessäni hymyssä suin ajattelin kuin onnellinen olin. Asuin Oulussa jossain uudessa kerrostalossa Tonin ja Jäbän kanssa. Olin niin onnellinen ku mulla oli ihana avomies ja oma kämppä, töitä ja kaikki muuki hyvin. 
Mulla vaa meinas alakaa itkettämään ku heräsin siitä mun unesta.Välillä tuntuu että usko loppuu, mutta onneksi välillä saa vaipua tommoseen uneen. Huh. :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti