Ensimmäinen työviikko suoritettu kunnialla alusta loppuun. Oon ihan tyytyväinen. Ainakin tähän mennessä on ohjaavaltaopettajalta tullut pelkkää positiivista palautetta.
Oon saanu vetää yksin liikuntatunteja ja auttaa tunneilla aika paljon.
Ens viikolla sitten saan pitää ihan kokonaisia tunteja eri leikkejä ja harjotteita. Voi niitä onnekkaita! Ei mun aikana ala-asteella leikitty yhen ensimmäistä tuntia, ei äidinkielen saatikaa sitte matikantunnilla! Liikuntatunnit oli ykkös- kakkosluokalla sitten erijuttu.
Ensi viikkoa innolla odottaen!
Tästä viikonlopusta ei varmaankaan tuu yks niistä parhaimmista. Okei, mää saan nukkua, mutta sitten ku taas vaihteeksi alkaa satamaan paskaa niskaan joka suunnasta. Mulla ei oo enää mitään hajua miten saan pidettyä mun pään kasassa ku ihmissuhteet alkaa kusta taas pikkuhiljaa. Mulla on nyt jo semmonen olo, että voisin vaa pysyä petissä ja olla siellä seuraavat sata vuotta ainakin. Tai sitte toinen vaihtoehto ois muuttua takasi pikku lapseksi, jolla ei oo mitään muita huolia kuin se, että toivottavasti ilta ei tulis pian, jotta sais leikkiä pitempään. Vailla huolen häivää, ihan rauhassa. Ei se vaan taida onnistua. Mur.
Onneksi silti kävin kirjastosta lainaamassa pari kirjaa, että jospa saisin ajatukseni muualle kaikesta huonosta ja pahasta niiden avulla. Edes hetkeksi! :)
Mulla ei taaaskaan ole mitään kuvia. Tää viikko on ollu sen verta rankka, että oon aina töistä tullessa vaan kölliny sohvalla ja kattonu telkkaria ja menny aikasin nukkumaan.
Kuvat on I am a girl. facebook-sivuilta.
