Mulle ei paljoa tarvi sanoa saatika sitte tehdä ja oon iha vittuuntunu koko loppu päivän. Iha pienetki asiat riittää. En vaa tajua miksi. Vituttaa kilahtaa melekee joka asiasta. D ::
Ja nyt en osaa järkevästi selittää tätä mun tunnetilaa sitte. Ihan yhtä sotkua koko homma.
Kyllä, kilahdin taas tännää vissii iha kunnolla. Ja nyt musta tuntuu, että teen vaan kaiken väärin ja saan kaikki vittuuntumaan.
Eikä tästä mun blogista pitäny tulla mitää saatanan angstiblogia, mutta mä en voi sille mitään että tää kohta mun elämästä ei vaa mee niinku sen ehkä pitäs jopa mennä. Raaahh.
Tännää pääsin tosiaa taas töihin. Tai no jouduin. Oli kyllä harvinaisen perseestä. Heräsin joskus aamu seiskalta ja kyllä. Vettä tuli ku esterin perseestä ainaki. No ei siinä. Lähimpä sitte vesisateeseen kasteleen kukkia. Vaikkei se kovin rankalta hommalta kuulostakaan, niin se oli. Sen takia selekä jumissa ja käet aivan sairaan kipeenä. No mutta selvisin kuitenki hengissä. Yritän ajatella positiivisesti. Enää 3päivää töitä! Sitte seo ohi tältä kesää :)
Tämä ikäväkään ei oo enää ees helppo tunne. Tää raastaa mun mielen ihan äärimilleen. Varmaa siksi saanki nuita ihime kilahtamis-kohtauksia. En vaa tajua. Oon vaa nii väsyny etten osaa enää etes selittää asioita. Voisin vaa painua nukkumaan tai jottain.
Öitä!:)
Sarjassamme turhimmat blogipäivitykset.
