maanantai 24. syyskuuta 2012

- Every word, every thought, every sound

Nyt täytyy kyllä sanoa, että on takana kyllä tosi ihana viikko.
Sain keskiviikkona iltapäivästä viestin Tonilta, että hän pääseekin tulemaan meille seuraavana päivänä. Voi luoja ku mun teki mieli kiljua onnesta, minkä kyllä teinki. Siis siinä samalla kun jysäytin itteäni kaukosäätimellä reiteen, johon tuli tosi kipeä mustelma : D Olin aivan mielissään. En tajunnu sitä parinkaan tunnin päästä vielä, että miten asia oli. Kaikki tuntu aikasemmin kaatuvan niskaan ja tuntu pahalta. Sitte yhtäkkiä kirkastu! Voi ihanuutta ;)
Toni haettiin sitte Oulusta matkahuollolta iltapäivällä torstaina. Koko loppuilta meniki iha vaa chillaillessa ja murun kainalossa köllöttäessä. Ja nyt mun on pakko sanoa, että yleensä en kyllä lässytä tähän malliin, mutta nyt on pakko! :)
Perjantaina jouduin mennä töihin, joka ei kyllä haitannu yhtään koska oli nii lyhyt päivä ja sitäpaitsi Toni tuli Jäbän kans vastaan vielä ku lähin töistä.
Lauantaina käytiin kattoo sitte Kärpät-Tappara peli joka ikävä kyllä hävittiin 1-3 :( No mut pääasia et päästiin tunnelmaan!
Sunnuntaina pyyettiin sitte Marjukkaa meille kuvaajaksi ku oli nii nätti ilima!
Tää Maanantai sitte oliki Tonin lähtöpäivä. Myönnän, en menny töihin, koska halusin viettää viimesetki tunnit Tonin kanssa ihan rauhassa, koska taas on se kolomen viikon tauko ennenkö nähään seuraavan kerran.

Äsken tultiin tosiaan Oulusta. Kävin saattamassa Tonin bussiin ja kävin pyöriin marketeilla sillä välin ku porukat kävi Lumijoella mutkin.
Tullessa ku istuin autossa, oli nii lämmin ja semmonen jotenki ihana tunnelma ku radiosta raikuu kaikki lässynlässynawsawsrakastankaikkia-biisejä ja ulkona oli niiiin pimiää ja tähtitaivas. Iski nyt jo siis aivan jäätävä ikävä Tonia. Jos hän ois ollu siinä vieressä istumassa nii se automatka ois ollu täydellinen! :)






maanantai 17. syyskuuta 2012

- Dam di dam dam lauluni dam di dam rakkaalleni

Oon ollu kyllä tosi reippaana tässä pari päivää. Sunnutaina käytii Zeppeliinissä pika shoppailemassa ja tänään oli tarkotus käydä pankissa, mutta se sitte töppäs nii eksyttiin äitin kans sitten ihan vaan h&m'lle. Ja mitään kovin järkevää, viiet alusvaatteet ja kaks paitaa. Se on hyvä persaukisena lähtä osteleen vaatteita.

Tänään oli kuitenki iha tosi siisti työpäivä. Aamu meni ihan normaalin rutiinin mukaan, eli pari matikantuntia etc. Sitte sainki yhtäkkiä viien minuutin varoajalla pitää kahelle eri luokalle yllintunnin! Kokonaan ihan ite. Ei ollu ketään kyttäämässä vieressä että mitä teen ja opetan. Oli huisia ku olin se bossi. Löysin jotenki itseni siinä. Jotenki vaan tykkään olla esillä ja se just se joka päättää mitä tehään ja sillain. En osaa selittää sitä tunnetta ku kaikki on hiljaa ja kuuntelee vain sua. Ja niitä tunteja oli tosiaan kaks peräkkäin.
Huonona puolena tässä viikossa, että ohjaavaopettaja on tämänki viikon poissa, joten mulla tulee joitain satunnaisia ongelmia näytönsuunnittelun suhteen. Mutta saa nähä mitä se viikko tuo tullessaan :)

Näin yks yö unta. Tai no mää en edes tiedä oliko se unta, vai olinko vain jossai omissa maailmoissani, mutta kuitenki, siinä unessa olin Oulussa cittarissa. Olin ostamassa ruokaa ja kaikkea mukavaa. Olin just tullu töistä ja viikonloppu sais alkaa. Siinä kaupassa pyöriessäni hymyssä suin ajattelin kuin onnellinen olin. Asuin Oulussa jossain uudessa kerrostalossa Tonin ja Jäbän kanssa. Olin niin onnellinen ku mulla oli ihana avomies ja oma kämppä, töitä ja kaikki muuki hyvin. 
Mulla vaa meinas alakaa itkettämään ku heräsin siitä mun unesta.Välillä tuntuu että usko loppuu, mutta onneksi välillä saa vaipua tommoseen uneen. Huh. :)


tiistai 11. syyskuuta 2012

- We learn to live and then, Our freedom came to an end, We have to break down this wall...

Joudun taas tekemään pikapostauksen, koska kohta pitäs joutua jo nukkumaan. Pitäs keretä muokkailla kuviaki vielä.

Lyhyesti sanottuna tää päivä oli ihan samallainen ku muutki päivät. Töitä, kotona ja iltamasis. 
Jotai positiivistaki sentää löytyy. Juttelin Majjun kans tänään yli puoltoistatuntia puhelimessa. Läyryttiin kaikkia paskaa ja oltiin taas katkeria ämmiä. Sitten sen vielä kruunas sen, että ihana rakas Marjukkani tuli käymään, toi mulle kamerallisen meidän lauantaisia kuvia ja Tukholmanreissun tuliaisia! Lion suklaapalleroita ja Smarties suklaanappeja! Omnom♥:3 
Okei mä ehkä myönnän että ei tää ilta ookkaa nii paha ku mää aluksi kuvittelin. :) 
Tänään tosiaan plussanaplussana kahdeksas kuukausipäivä Tonin kanssa:)♥







maanantai 10. syyskuuta 2012

- There are no raindrops on roses and girls in white dresses. It's sleeping with roaches and taking best guesses

Päätin tulla kirjottaan pikapostauksen, vaikka se mun piti tehä vasta huomenna tai keskiviikkona.
Käytii Marjukan kans kuvaileen lauantaina ja meijän piti yhessä kattoa ne kuvat ja muokkailla niitä ja laittaa blogiin, mutta Marjukalla tuliki äkkilähtö Tukholmaan nii ei me keretty. Joten saan kuvat vasta joko huomenna tai keskiviikkona.

Työviikkoki taas alako ja oli ihan kiva eka päivä taas. Sain vetää kokonaisen leikkitunnin yhdelle luokalle. Muutoin sitte vaan putsailin jotain vanhoja suunnistuskarttoja ja semmosta harjotteilijoitten hommaa. Keskiviikkoa ja torstaita panniikisa oottaen. Molempina päivinä kaheksasta kolomeen on merkitty mulle pelekkää liikuntaa. Viikonloppuki tuntu menevän niin kauhialla tahilla ettei kerinny mitää saaha aikaseksi!
Sen verran että Kärkkäiseltä ostin itelle uuen valokuva-albumin joka paljastu ihan pelekäksi kusetukseksi. En ala liimaileen tasan yhtään kuvaan tuohon albumiin :<

Toivoisin silti vielä, että aika menis ihan hitusen nopiampaa. Mua vaa vituttaa olla kotona ja vituttaa niin paljon ettei veri kierrä. Tuntuu ettei kukkaan tajua eikä ymmärrä. Haluaisin pois täältä. Haluaisin vaihtaa maisemia. Ihan kokonaan! Ja jyllää nii monta tunnetta mun päässä ja sydämesä yhtäaikaa, että en tiiä miten päin mun pitäs olla ku nii ärsyttää! Ja sittekkö nää ymmärtäjätki on jääny nii vähälle. Aargh. 

Lähtis kohta latautuun huomista työpäivää varten. 
Kuvia tulossa myöhemmin!


Ihan vaan koska vitutus ! : D

perjantai 7. syyskuuta 2012

- Arma-god-damn-mother-fuckin'-geddon

Helou!

Ensimmäinen työviikko suoritettu kunnialla alusta loppuun. Oon ihan tyytyväinen. Ainakin tähän mennessä on ohjaavaltaopettajalta tullut pelkkää positiivista palautetta.
Oon saanu vetää yksin liikuntatunteja ja auttaa tunneilla aika paljon.
Ens viikolla sitten saan pitää ihan kokonaisia tunteja eri leikkejä ja harjotteita. Voi niitä onnekkaita! Ei mun aikana ala-asteella leikitty yhen ensimmäistä tuntia, ei äidinkielen saatikaa sitte matikantunnilla! Liikuntatunnit oli ykkös- kakkosluokalla sitten erijuttu.
Ensi viikkoa innolla odottaen!

Tästä viikonlopusta ei varmaankaan tuu yks niistä parhaimmista. Okei, mää saan nukkua, mutta sitten ku taas vaihteeksi alkaa satamaan paskaa niskaan joka suunnasta. Mulla ei oo enää mitään hajua miten saan pidettyä mun pään kasassa ku ihmissuhteet alkaa kusta taas pikkuhiljaa. Mulla on nyt jo semmonen olo, että voisin vaa pysyä petissä ja olla siellä seuraavat sata vuotta ainakin. Tai sitte toinen vaihtoehto ois muuttua takasi pikku lapseksi, jolla ei oo mitään muita huolia kuin se, että toivottavasti ilta ei tulis pian, jotta sais leikkiä pitempään. Vailla huolen häivää, ihan rauhassa. Ei se vaan taida onnistua. Mur.

Onneksi silti kävin kirjastosta lainaamassa pari kirjaa, että jospa saisin ajatukseni muualle kaikesta huonosta ja pahasta niiden avulla. Edes hetkeksi! :)

Mulla ei taaaskaan ole mitään kuvia. Tää viikko on ollu sen verta rankka, että oon aina töistä tullessa vaan kölliny sohvalla ja kattonu telkkaria ja menny aikasin nukkumaan.
Kuvat on I am a girl. facebook-sivuilta.


tiistai 4. syyskuuta 2012

- But I can't help it if I'm just a fool

Työharjottelu ei enää tunnukkaan nii kovin pelottavalta. Paitsi vähän ehkä ne kaikki uudet asiat mitä sattuu ja tapahtuu.
Vaikka oonki ollu vasta kaks päivää töissä, nii kyllä tuo vaikuttaa tosi mukavalta. Varsinki ku sain ohjaavan opettajan kanssa suunniteltua mun lukkarin. Ja vaikka mulla oli tarkotus olla vain liikuntatunneilla, niin sain selitettyä että mistä tässä on oikeasti kyse ja saan muutaki hommaa ku vain liikuntatunneilla olla. Silti mua ehkä panikoitututtaa se näyttö! Vaikka siitäki ehkä sain jo jotain aavistusta että mitä keksisin.
Ja tää eka viikko tuntuu aivan mahottoman raskaalta, vaikkei se nyt sitä nyt nii ole edes. Mutta en oo vaa tottunu tähän rytmiin että ennen seittemää aamulla ylös ja kaheksaksi töihin. No ehkä tää tästä helepottuu!:)
Eli siis en oo jaksanu töitten jälkeen tehä mitään näinä parina päivänä. En yhtään mitään. Kattonu aina pari jaksoa Teho-osastoa ja siinä se sitte oliki.

Jospa sitä viikonloppuna ois taas vähän ahkerampi ja jaksais tehdä jotain. Tässä vissiin oliki mun parin päivän kuulumiset. :) Pikapostaus.


sunnuntai 2. syyskuuta 2012

- If you're close to me, I'm holding on. You're the one I need

Kerranki oon saanu jotaki aikaseksi! Eilen olin aivan lennossa ja tänään kans.
Oon ollu reipas jo siinäki, että eilen ja tänään oon heränny jo ennen kahtatoista.

Eilen tosiaan käytiin Iin Wanhaan Haminan syysmarkkinoilla. Siellä pyörittiin monta tuntia. Löysin jopa kaks uutta tommosta puuvilla rannenauhaa ja harmaa leopardikuvoinen kaulahuivi.
Käytii siellä myös sitte siinä Iin kotiseutumuseossa. Oli aivan tosi siistiä ku siellä oli kaikkeja vanhoja tavaroita ja tarinoita Iin seudun toiminnasta ja kaikkea. Eniten kyllä ihastuin siihen pöytään, missä oli 1900-luvun alkupuolelta olevia kameroita! Niiin ihania.


Käsiraudat



Tänään sitten olin reipas ja lähin käymää iltapäivällä tallilla kattomassa uutta pollea. Vettä tuli sen verran paljon, että käytiin tosiaan vaa vähä aikaa Marjukan kans kattelemassa siinä ja lähettiin sitten kattomaan Marjukan isosiskon uutta koiranpentua! Niiin sulonen tapaus, niinku koiranpennut aina! :)
Sitte me leivottiinki meillä vielä illanpäälle suklaamariannerouhemuffinseja. No ne onnistu jotenki, vaikka vähä ehkä levisivät yli vuokien : p

Huomenna alakaaki sitte jo työssäoppiminen. Luulin, että oisin koko viikonlopnu aivan panniikisa, mutta ei mua kyllä nyt jännitä yhtään tai mitään. Eniten täsä hommasa ressaa tuleva näyttö! Mitä mää keksin siihen, toteutus ja kaikki muu häslinki. Oon aivan paniikissa siitä jo nyt, vaikka mulla on se kuus viikkoa aikaa suunnitella ja suorittaa se. Hui. Tuntuu aivan hullulta hypätä koulunpenkiltä yhtäkkiä työelämään. Mutta sehän mun on tehtävä 2014 keväällä kun valmistun. Hypätä koulusta töihin. Aika menee niiiin nopeesti.